perjantai 3. helmikuuta 2017

Tammikuu

Tässä kuussa olen:
- ihaillut aurinkoa monet monet kerrat
- vaihtanut huonekalujen paikkaa
- lukenut kolme ja puoli kirjaa
- soittanut orkesterissa
- ollut hyvin väsynyt
- miettinyt hiusten leikkaamista, raaskimatta kuitenkaan
- reissannut google mapsilla ympäri lappia
- tehnyt yhden postauksen
- kävellyt kestohangilla
- ollut ihan liikaa puhelimella
- tehnyt liian vähän kouluhommia
- stressannut liikaa koulusta
- saanut entisen kämppiksen yökylään
- syönyt liian monta kertaa kasvispastaa ennen kouluun lähtöä
- syönyt karkkia, vaikka en aikonutkaan
- maalannut lattialla ja vähän lattiaankin
- ottanyt yli 200 kuvaa kameralla

Mihin se tammikuu meni? Vuoden eka kuukausi on jo ohi. Koulu vei suurimman 
osan siitä, mutta kyllä sitä muutakin kerkesi olla. Aurinko on taas ilmestynyt ja 
valoa riittää jo paljon pidempään. Kännykkäkuvista koottu kollaasi tammikuusta.
Hyvää ja aurinkoista helmikuuta jokaiselle!!



keskiviikko 25. tammikuuta 2017

kesään ja Ruotsiin

Lappirakkaus ei hellitä varmaan ikinä. Nyt saatte tekin nähtäväksi ikävää aiheuttavia kuvia Pohjois-Ruotsista. Noissa maisemissa oli kyllä melkoisen pieni olo! Jotenkin tuntuu niin uskomattomalta se että niinkin lähellä meitä voi näyttää noin hienolta. Loppujen lopuksi ei tarvitse mennä kauaskaan ja silti on tosi erinäköistä ku meillä täällä. Rakastan!









lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kesäillat

Ku voi lähtä ulos kuvaan ja on lämmintä vaikka on ilta.
Lopussa kastuttiin.













sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Loppu


Auringonsäteistä onnea 

Auringonsäteiden leikki on onnea, 
joka ulottuu sydämeen asti.
Onnea, joka saa hymyn nousemaan huulille.
Onnea, joka saa äänettömän kiitoksen muuttumaan sanoiksi
 ja yhdessä lintujen laulun kanssa
 elämän kauneimmiksi säveliksi.
Onnea, joka kulkee sydämestä sydämeen,
saadakseen ihmeitä aikaan.
Inga Myllymäki


Olo on haikea, mutta niin onnellinen. Oon äärettömän kiitollinen tästä vuodesta, Opistovuosi antoi paljonpaljon enemmän ku oisin ikinä uskaltanu toivoa ja kuvitellakkaan. Olen saanut maailman tärkeimpiä ystäviä, kiitos että ootte välittäny ja pitäny pinnalla sillon ku on ollu vaikeeta! Kiitos kaikille jotka on olleet osa tätä vuotta! Jokaista tulee ikävä! Elämäni tähän astisesti paras vuosi on nyt ohi. Kyynelet silmissä hyvästelimme toisemme ja lähdimme jokainen omaan suuntaamme. 

"Vuosi rakkaassa kodissa,
 vuosi rakkaimpien lähellä, 
vuosi joka oli raskas mutta niin paljon antava. 
Vuosi joka oli parasta ikinä.
 Voiko edes kiitos riitää."
Stee


"Rannalla järven viivyimme hetken, myrskyiltä, tuulelta turvassa.
Ei siellä tarvinnut uupua yksin, sai olla siipien suojassa.

Sai paljon ymmärtää, oppia uutta, iloita hetkistä arjenkin.
Mahdollisuuksia sain, rohkeutta, oli paljon paistetta auringon.

Säilyvät muistoissa hetket niin kalliit, on saattomiehiä rinnalla.
Jumalan rauhaan ystävät rakkaat, kohtaamme kerran taas taivaassa."
jäähyväislaulun sanat


perjantai 12. helmikuuta 2016

Opisto

Arkea ja juhlaa. Onnellisuutta ja pahaa oloa. Yksinäisyyttä ja ehkä maailman tärkeimpiä ystäviä. Ystäviä joitten kaa on äärimmäisen helppo olla oma ittensä.  Ihmisiä jotka välittää. Asioita joita ei tehdä missään muualla. Avun pyytämistä ja saamista. Oppimista. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Kämppäiltoja. Maailman parhaat kämppikset. Yhdessä tekemistä. Jutteluhetkiä. Nukkumista. Kasvamista ihmisenä. Itsestä oppimista.  Viikonloppuvapaita. Lähtemistä ja palaamista. Elämää.























Rakas opistokoti!!